Mökkiläisille
Pienilläkin teoilla on väliä.
Kesämökin jätehuolto kuntoon
Kesämökin jätehuollon saa yksinkertaisilla ratkaisuilla taloudelliseksi ja ekologiseksi. Mökillä syntyvän jätteen määrää voi vähentää suunnittelemalla mökin ruoka- ja käyttö tavaraostokset huolellisesti. Syntyvä jäte on helppo kierrättää tai käyttää hyödyksi. Mökin jätehuolto on halpaa ja helppoa, kun sen suunnittelee oikein.
Jäteastia vapaa-ajankiinteistöllä
Kaikkien asuinkiinteistöjen, vapaa-ajan kiinteistöt mukaan lukien, on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kiinteistön haltija vastaa itse jäteastian hankkimisesta ja huolehtii, että asiakasrekisterissä olevat tiedot (kiinteistön osoite, kiinteistön omistajan yhteystiedot, jäteastian koko jne.) ovat oikein. Jätteiden vähäinen määrä ei ole peruste olla liittymättä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.
Jäteastiana voi olla kiinteistökohtainen jäteastia tai ns. kimppa-astia eli kahden tai useamman kiinteistön yhteinen astia. Mikäli jätteitä syntyy vähän, on kimppa-astia edullisin vaihtoehto. Kimpan voivat perustaa esimerkiksi tiekunnan osakkaat tai muuten lähekkäin olevat kiinteistöt.
Lue lisää kimpan perustamisesta.
Jätteillä on omat paikkansa
Lajittelu on meidän jokaisen velvollisuus. Tämä tarkoittaa asumisessa syntyvän jätteen osalta keräyspaperia, kartonki-, lasi-, metalli-, ja muovipakkauksia sekä bio- ja sekajätettä. Pakkausjätteitä ja paperia vastaanotetaan Rinki-ekopisteillä kautta maan. Lähimmän pisteen löydät kätevästi netistä www.kierratys.info -sivustolta. Sekajäte pitää laittaa kiinteistön omaan jäteastiaan tai kimppa-astiaan. Jos biojäte kompostoidaan kiinteistöllä, voi sekajäteastian tyhjennysväliksi muuttaa jopa kahdeksan (8) viikkoa.
Jätteiden polttaminen ja hautaaminen on kiellettyä. Haja-asutusalueella saa polttaa vain vähäisiä määriä kuivia risuja, olkia tai muuta kasviperäistä jätettä sekä käsittelemätöntä puuta. Tulisijassa puun sytykkeenä saa käyttää pieniä määriä paperia tai pahvia.
Älä tyhjennytä tyhjää roskista!
Mitoittamalla jäteastian tyhjennysvälin oikein voit saada aikaan huomattaviakin säästöjä. Sekajäteastian tyhjennysväli saa olla pisimmillään neljä viikkoa. Jos biojäte kompostoidaan, jäljelle jäävän kuivajäteastian tyhjennysväliksi voidaan sopia jopa kahdeksan viikkoa ympäri vuoden.
Jos kiinteistö on käyttämättä pitkään, jäteastian tyhjennykset on mahdollista keskeyttää määräajaksi. Esimerkiksi, mökkisi on käytössä vain kesällä, tyhjennykset kannattaa sopia vain sille ajalle. Vastaavasti pidemmän mökkikauden aikana vakituisen asunnon astiatyhjennykset voidaan keskeyttää. Vapaa-ajan asuntojen osalta tyhjennyksen keskeytys voidaan sopia korkeintaan 11 kuukauden ajaksi kalenterivuodessa, mikäli kiinteistöä ei käytetä kyseisenä aikana.
Jätteestä multaa
Kompostoimalla saat ravinteikasta multaa kukkapenkkiin ja kasvimaalle sekä säästät kustannuksissa. Keittiö- eli biojätteen ympärivuotiseen kompostointiin tarvitaan lämpöeristetty kompostori. Taaja-asutusalueen ulkopuolella keittiöjätettä saa kompostoida myös eristämättömässä kompostorissa. Keittiökompostorin tulee aina olla haittaeläimiltä suojattu. Puutarhajätettä voi käyttää kompostin seosaineena, käymälän kuivikkeena tai kompostoida se mullaksi. Puutarhajätettä saa kompostoida eristetyn kompostorin lisäksi myös kasassa, aumassa tai eristämättömässä kompostorissa. Kypsää kompostia voi käyttää katteena, kasvualustana tai maanparannukseen. Lue lisää kompostoinnista ja sen hyödyistä Kompostointi-oppaastamme.
Vaihtoehtona kuivakäymälä
Jos kesämökillä on vesivessan sijaan kuivakäymälä, voidaan kiinteät jätteet kompostoida ja virtsa käyttää lannoitteena. Näin ravinteiden luonnollinen kierto paranee ja vesistöjen kuormitus vähenee. Myös olemassa olevan huussin voi helposti uudistaa toimivaksi kuivakäymäläksi. Hyvä kuivakäymälä on mukava ja viihtyisä. Se ei haise, siellä ei ole kärpäsiä ja se on helppo siivota ja tyhjentää.
Miksi hankkisin kuivakäymälän?
Viemärijätevesissä olevat, vesistojä rehevöittävät fosfori ja typpi ovat enimmäkseen peräisin vesivessoista, erityisesti virtsasta. Yksi ihminen tuottaa vuodessa n. 500 l virtsaa ja 50 kg kiinteää ulostetta. Virtsan typpi sopii kasvien lannoitukseen. Kompostoimalla ulosteesta saisi vuodessa arviolta 10 litraa valmista kompostia. Kuivakäymälä on hyvin hoidettuna ympäristöystävällinen ja edullinen vaihtoehto vesivessalle. Mökillä ja usein myös vakituisessa asunnossa se säästää rakennuskustannuksissa ja ravinteet saadaan helposti omaan käyttöön. Jätevesien käsittely tulee etenkin viemäröimättömillä alueilla huomattavasti helpommaksi ja halvemmaksi. Kuivakäymälän ei aina tarvitse olla erillään pihan perällä, vaan sen voi rakentaa sisätiloihin. Myös jo olemassa olevan huussin voi uudistaa kuivakäymäläksi. Se parantaa käymälän käyttömukavuutta ja tiivispohjainen kuivakäymälä estää ravinteiden pääsyn maaperään.
Kuivakäymälän valinta
Nykypäivänä erilaisia kuivakäymälämalleja löytyy useilta eri valmistajilta erilaisilla toimintaperiaatteilla. Markkinoilla on niin kompostoivia, erottelevia, haihduttavia, tuhkaavia kuin pakastavia käymälämalleja. Ennen käymälän hankintaa kannattaa miettiä tarkasti millaiseen käyttöön ja tilaan kuivakäymälää ollaan hankkimassa. Eroja mallien välillä voi olla esimerkiksi kuivakäymälän lämpötilavaatimuksissa tai asennuksessa. Osa malleista saattaa myös tarvita toimiakseen sähköä.
Kun suunnittelet kuivakäymälää:
- selvitä paikalliset jätehuolto- ja rakennusmääräykset
- tee arvio käyttömäärästä (onko käyttö satunnaista vai jatkuvaa, kuinka moni käyttää käymälää)
- vertaile eri mallien tietoja ja soveltuvuutta tarpeeseesi
- huomioi riittävä ja toimiva ilmastointi
- varmista käymälän käytön, puhdistamisen ja tyhjentämisen helppous
- ota huomioon laitteen toimintaedellytykset (sähkö, huoneenlämpö tms.)
- mieti valmiiksi kertyvän virtsan/valumanesteen varastointi
- varmista käsienpesumahdollisuus.
Kuivakäymäläjätteen käsittely ja hyödyntäminen
Nestemäinen jäte
Erottelevan kuivakäymälän virtsa voidaan käsitellä useilla eri tavoilla. Sitä voidaan käyttää sellaisenaan tai laimennettuna lannoitteena kasveille, tai lisälannoitteena puutarhakompostissa. Virtsaa voidaan myös laittaa turpeeseen imeytettynä kiinteän käymäläjätteen kanssa kompostiin tai johtaa mustien jätevesien mukana puhdistukseen. Kompostoivan käymälän valumaneste on aina ennen käyttöä kompostoitava.
Kiinteä jäte
Kiinteä jäte tulee aina kompostoida ennen sen hyödyntämistä (paitsi poltettu käymäläjäte). Kompostoivassa käymälässä tai käymäläjätekompostissa käytetään kuiviketta, jonka tehtävänä on imeä ylimääräinen neste käymäläjätteestä, kuohkeuttaa sitä ja sitoa hajuja. Hyvä kuivike on hapanta, sopivan karkeaa ja se imee tarpeeksi kosteutta. Hyviä kuivikeaineita ovat esim. hake, kutterinlastu ja haravointijäte. Kuiviketta on käytettävä sen verran, että suotonesteet eivät valu maaperään. Käymäläjätteen kompostoituminen kestää vuodesta kahteen. Hyvin kompostoitunut käymäläjäte näyttää ja tuoksuu mullalta. Se voidaan käyttää katteena tai kasvualustaan sekoitettuna maanparannusaineena.
Vaihtoehtoja perinteiselle kuivakäymälälle
Pakastava käymälä
- jäädyttää käymäläjätteen
- on pienikokoinen, täytyy tyhjentää usein
- jäte on kompostoitava erillisessä kompostorissa seosaineen kanssa
- asennus on helppoa, mutta vaatii sähköpistokkeen.
Tuhkaava käymälä
- haihduttaa virtsan ja tuhkaa ulosteen
- kylmät tuhkat voi käyttää lannoitteeksi koristekasveille
- vaatii sähköpistokkeen, suuri sähkönkulutus
- sopii vain vähäiseen käyttöön.
Kuivapisuaari
- toimii täysin ilman vettä
- kerätty virtsa kelpaa lannoitukseen kuukauden vanhentamisen jälkeen.
Vähävetinen käymälä
- huuhteluun käytetään vain muutama desilitra vettä
- kertyvän jätteen määrä pienenee merkittävästi tuoden huomattavaa kustannussäästöä
- säiliönä tyhjennettävä umpisäiliö tai kompostoiva suursäiliö
- virtsaa erottelevassa mallissa virtsalle oma säiliö, kiinteä jäte kompostoitava erikseen
- varmatoiminen, riskitön ja vähän huoltoa kaipaava.