Kompostointi
Pienilläkin teoilla on väliä.
Kompostoimalla ravinteet kiertoon
Kotitalousjätteestä peräti kolmasosa on eloperäistä ainetta. Kompostoimalla jätteet tulevat käsitellyiksi niiden syntypaikalla, eikä niitä tarvitse kuljettaa tai käsitellä muualla.
Kodin jätteistä voit kompostoida keittiön biojätteet ja puutarhan haravointi- ja kasvijätteet. Kompostoimalla saat hyvää multaa pihaan ja laitat arvokkaat ravinteet kiertoon. Biojätteet kompostoimalla voit lisäksi pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä.
Kompostointi on luonnollinen tapa palauttaa elolliseen ainekseen sitoutuneet ravinteet uuden elämän kasvuvoimaksi. Kompostoinnissa ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet. Jätteitä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot, apunaan runsas joukko mitä erilaisimpia pieneliöitä. Hajoamisen tuloksena syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja ja humusta.
BIOJÄTTEEN KOMPOSTOINNIN JA KERÄYKSEN LAAJENEMINEN
Kiertokapulan toimialueella biojätteiden keräys tai niiden kompostointi tulee pakolliseksi kaikille kiinteistöllä yli 5000 asukkaan taajamissa vuoden 2024 aikana.
Hyvä tietää kompostoinnista
- Kompostorit jaetaan karkeasti kahteen ryhmään; eristettyihin lämpökompostoreihin ja eristämättömiin kompostoreihin. Lämpökompostorien eristekerros pitää kompostoitumisessa syntyvän lämmön kompostorin sisällä ja edesauttaa jätteiden muuttumista mullaksi.
- Biojätteen kompostointiin tarvitaan taajama-alueella lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu kompostori. Tutustu jätehuoltomääräysten mukaisiin kompostoreihin tästä.
- Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa tai siistinä pidetyssä aumassa tai kehikossa.
- Mikäli biojätteet käsitellään bokashissa, jäteastian tyhjennysväliä voi pidentää silloin, kun puolivalmis fermentoitunut bokashi kompostoidaan haittaeläimiltä suojatussa kompostissa.
- Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
- Valittavan kompostorin kokoon vaikuttaa kiinteistöllä syntyvän jätteen määrä. Liian pieni kompostori ei ehdi kompostoimaan kaikkea syntyvää jätettä ja liian suuri kompostori ei pysy toiminnassa. Kompostori kannattaa mitoittaa siten, että jäte ehtii maatua siinä 6–8 viikkoa. Nelihenkiselle perheelle riittää tavallisesti 200–300 litran kompostori.
- Kompostorin voi myös tehdä itse. Netistä löytyy paljon hyviä rakennusohjeita. Itsetehdyn kompostorin tulee myös täyttää jätehuoltomääräysten vaatimukset.
- Kompostori on sijoitettava vähintään viiden metrin päähän naapurin rajasta.
- Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen.
- Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet.
- Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain tarkoitukseen soveltuvassa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.
- Multa- ja kompostituotteita ei kannata pöllyttää hengitysilmaan, koska tuotteissa voi olla legionellabakteereja.
Biojätteiden kompostointi
Biojätteen kompostointiin tarvitaan taajama-alueella lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu kompostori.
Voit laittaa kompostiin:
- kasvisten ja hedelmien kuoret, kananmunan kuoret
- lihan ja kalan perkuujätteet
- pilaantuneet elintarvikkeet ja ruoantähteet
- kahvinporot suodatinpapereineen ja teepussit
- pehmopaperit
- vanhat kukkamullat ja koristekasvit.
ILMOITA KOMPOSTOINNISTA JÄTEHUOLTOVIRANOMAISELLE
Kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jos kiinteistössä kompostoidaan keittiössä syntyvää biojätettä. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä vakituisia että vapaa-ajan kiinteistöjä.
Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
HUOM! Saat kompostointi-ilmoituksesta vahvistuksen sähköpostiisi ja näin tiedät, että ilmoitus on mennyt perille. Sähköposti kannattaa pitää tallessa.
Puutarhajätteiden kompostointi
Puutarhajätettä saa kompostoida eristetyn kompostorin lisäksi myös kasassa tai eristämättömässä kompostorissa. Puutarhajäte on usein typpiköyhää, kuivaa tai karkeaa. Typpilisänä käy esim. tuore ruohosilppu, lannoitettu turve, urea, puutarhan typpilannoitteet, virtsa ja kompostikäymälän jäte.
Kompostoitumista voi nopeuttaa kostuttamalla kompostia ja lisäämällä väliin joko kompostiherätteitä tai osittain maatunutta kompostia.
Lehtien silppuaminen esim. ruohonleikkurilla nopeuttaa niiden maatumista ja estää lehtien liimaantumista isoiksi levyiksi. Risut kannattaa aina silputa ennen kompostointia. Puutarhajätekompostiin sopivat mm.
- haravointi- ja ruohonleikkuujäte, kasvimaan tai kukkapenkin kasvijätteet
- heinä ja olki, kutterinpuru ja sahanpuru pieninä määrinä
- risuhake, sammal ja jäkälä.
.
Vinkkejä kompostointiin
- Lisää säännöllisesti seosainetta kompostin sekaan ja päälle. Seosaineen lisäyksen yhteydessä voi ajoittain sekoittaa kompostia, se tasoittaa kypsymistä ja ilmastaa kompostia. Seosaineen tehtävänä on tehdä kompostista ilmavaa ja sitoa kosteutta ja ravinteita. Lisäksi seosaine ehkäisee hajuhaittoja, kärpäsiä ja pintakerrosten kuivumista. Hyviä ja edullisia seosaineita ovat kuiva haravointijäte ja puiden lehdet, puuhake, kutterinlastu, kuorike, turve ja näiden seokset.
- Hyvin toimiva komposti on lämmin, massa painuu kasaan, ominaishaju on multamainen ja kompostissa ei ole kärpäsen toukkia.
- Biojätekompostissa ongelmien aiheuttaa useimmiten liian vähäinen seosaineen määrä. Se johtaa kompostin vettymiseen, hapenpuutteeseen ja hajuongelmiin.
- Biojätekomposti vaatii yleensä kypsyäkseen noin puoli vuotta viimeisen jätelisäyksen jälkeen.
- Kompostoitu biojäte kannattaa jälkikompostoida vielä toisessa kompostorissa, kompostikehikossa, kasassa tai puutarhajätteen seassa.
- Kompostorin jäätyminen talvella ei haittaa, jos kompostorissa vaan on riittävästi tilaa biojätteelle. Biojätettä voi lisätä jäätyneeseen kompostoriin. Keväällä kompostori sulaa ja lähtee taas käyntiin. Kompostori kannattaa tarvittaessa tyhjentää ennen talven pakkasia. Jos biojätteet mahtuvat myös talvella kompostoriin, sekajäteastian tyhjennysväliä ei tarvitse tiuhentaa.
- Puutarhajätettä saa kompostoida eristetyn kompostorin lisäksi myös kasassa tai eristämättömässä kompostorissa. Puutarhajäte on usein typpiköyhää, kuivaa tai karkeaa. Typpilisänä käy esim. tuore ruohosilppu, lannoitettu turve, urea, puutarhan typpilannoitteet, virtsa ja kompostikäymälän jäte.
- Kompostoitumista voi nopeuttaa kostuttamalla kompostia ja lisäämällä väliin joko kompostiherätteitä tai osittain maatunutta kompostia.
- Lehtien silppuaminen esim. ruohonleikkurilla nopeuttaa niiden maatumista ja estää lehtien liimaantumista isoiksi levyiksi. Risut kannattaa aina silputa ennen kompostointia.
- Puutarhajätekompostiin sopivat mm.
- haravointi- ja ruohonleikkuujäte, kasvimaan tai kukkapenkin kasvijätteet
- heinä ja olki, kutterinpuru ja sahanpuru pieninä määrinä
- risuhake, sammal ja jäkälä.
- Puolikypsää kompostia ei voi haudata maahan esim. kukkapenkin pohjalle. Sitä voidaan hyödyntää vain katekäytössä maan päällä, koska se vaatii edelleen happea loppuhajoamiseensa. Katekomposti on keväällä ja kesällä erinomaista kateainetta maan pinnalla. Kate pitää maan kosteana ja vilkastuttaa maan pieneliöiden toimintaa.
- Jos puolikypsää kompostia ei halua käyttää katteena, se tulee jälkikypsyttää kehikossa tai kasassa, jotta sitä voidaan käyttää kasvualustassa. Puolikypsää kompostia voi syksyllä esimerkiksi levittää kasvimaalle ja muokata sen maahan jyrsimellä, jossa se kypsyy ja tekeytyy talven ajan.
