Maanantaina 19.7.2021 voimaan astuvan uuden jätelain päätavoitteena on nostaa kierrätysaste Suomessa EU:n jätesäädöspaketissa asetetulle tasolle. Nykyinen kierrätysaste on noin 42. Yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Tähän pääsemiseksi jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä kiinteistöiltä on lisättävä paljon.
Asukkaiden on tulevaisuudessakin lajiteltava itse jätteensä entistä paremmin, mutta jätelain myötä heille järjestetyt kierrätysmahdollisuudet paranevat. Lähivuosina yhä useamman suomalaisen kotoa noudetaan biojätteet sekä eri pakkausmateriaalit.
Kuntien jätelaitokset järjestävät palvelun omilla alueillaan
Jätelakia tarkentavat ja mm. erilliskeräysvelvoitteita määrittelevät valtioneuvoston asetukset hyväksytään syksyllä. Vielä ei osata arvioida kaikkia lain vaikutuksia asukkaiden jätehuollon ratkaisuihin eri puolilla Suomea. Siksi kiinteistön jätehuoltoa suunnittelevien ei vielä kannata ryhtyä esimerkiksi järjestämään jäteastioita laajenevaa keräystä varten, vaan odottaa kunnan jätelaitoksen yhteydenottoa.
Jätelaitokset järjestävät laajenevan erilliskeräyksen alueellaan omalla tavallaan ja aikataulullaan. Kiertokapula tiedottaa omia asiakkaitaan keräysvelvoitteiden tarkentuessa.
Jatkossa minimivaatimuksena olisi kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä metallin sekä biojätteen erilliskeräyksen järjestäminen taajama-alueilla kaikissa niissä asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Velvoite tulee voimaan asteittain biojätteen osalta jo vuonna 2022 ja pakkausmateriaalien osalta 1.7. 2023.
Viimeistään heinäkuusta 2024 lähtien biojätettä tulee lajitella yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikilla kiinteistöillä, myös omakotitaloissa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle tulee olemaan biojätteen kotikompostointi.
Kunta voi jatkossakin poiketa asetuksen erilliskeräysvelvollisuuksista esim. kiristämällä niitä alueellisissa jätehuoltomääräyksissä. Useilla alueilla jo nyt noudatetaan tulevan lain mukaisia tai kireämpiä erilliskeräysvelvoitteita.
Suomessa tuhrattu aikaa ja kierrätysmahdollisuuksia
Suomen Kiertovoima KIVO harmittelee jätelain pitkittynyttä valmistelua ja sen vesitettyä sisältöä.
”Kierrätystavoitteiden saavuttamisen kannalta arvokasta aikaa on haaskattu ideologiseen kiistelyyn, mikä johti alkuperäisen jätelakiesityksen ja sen tarkkaan harkitun kokonaisuuden rikkomiseen, harmittelee Suomen Kiertovoima ry KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä.
Riku Eksymä kuvaa jätelain säätämisessä tehtyjen kompromissien vaikeuttavan jätehuollon käytännön järjestämistä.
”Jätelaki ei täysin poista jätehuollon ja kiertotalouden kehittämistä vaivanneita ongelmia, mutta toimijoiden välisellä paremmalla yhteistyöllä voitaisiin päästään ainakin nykyistä parempaan tulokseen, jos vaan tahtoa löytyy”, uskoo Eksymä.
Lisää työtä ja liiketoimintaa jätteenkuljetusyrittäjille
Jätehuollon kokonaisuuden ja kierrätysasteen nostamisen kannalta kunnissa tehtävät päätökset ovat ratkaisevassa asemassa. Kunnissa pitäisi tarkastella jätelain tuomia muutoksia siten, että jätehuolto olisi entistä vaikuttavampaa ja asukkaat saisivat vieläkin kattavammin jätehuoltopalvelunsa helposti ja kustannustehokkaasti oman kunnan jätelaitoksen hankkimana.
Tulevaisuudessa kunta hankkii asukkaan puolesta biojätteen ja pakkausmateriaalien erilliskeräyksen. Kunnan julkisen hankinnan kautta yksityiset kuljetusalan yritykset toteuttavat työn. Muutos lisää töitä jätteenkuljetusyrityksille ja jäteautonkuljettajille. KIVO ja sen jäseninä olevat jätelaitokset valmistautuvat parhaillaan muutokseen kuljetushankintakäytäntöjä parantamalla. Näin myös pienillä kuljetusyrityksillä olisi mahdollisuus saada jätekuljetustöitä kunnan urakoitsijana.
Lisätiedot:
Riku Eksymä, toimitusjohtaja, Suomen Kiertovoima ry KIVO, p. 040 8386643
Linkit kuntien jätelaitosten yhteystietoihin löytyvät KIVOn sivulta.
