Euroopan jätteen vähentämisen viikon teemana on tänä vuonna kestävä tekstiili ja tekstiilien kiertotalous.
Tekstiili- ja vaateteollisuus on yksi maailman eniten saastuttavista teollisuuden aloista ja sen ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Vaatteiden tuottajien lisäksi myös kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa alan kehittymiseen kohti kestävämpiä toimintatapoja, mitä korostetaan myös 19.–27. marraskuuta järjestettävällä Euroopan jätteen vähentämisen viikolla. Suomessa viikon näkyvimpiä toimijoita ovat kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt sekä niiden kattojärjestö Suomen Kiertovoima ry KIVO.
– Tavallisen kuluttajan rooli ja arvo tekstiilien käyttäjänä, lajittelijana ja kierrättäjänä on mitä suurin, toteaa viestintäpäällikkö Kaisa Halme KIVOsta.
– Kaikki lähtee vastuullisesta kuluttamisesta ja harkinnasta jo tuotteen hankintahetkellä. Paras vaate on sellainen, jota käytetään mahdollisimman pitkään ja se myös kestää sen, Halme jatkaa.
Poistotekstiilin keräys laajenee valtakunnalliseksi, lajittelun merkitys kasvaa
Vuonna 2021 hyväksytty jäteasetus velvoittaa kunnat järjestämään asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanoton ensi vuoden alusta alkaen. Monet jätelaitokset ovat kuitenkin lähteneet edistämään tekstiilinkeräystä jo etuajassa.
– Poistotekstiilin keräys leviää koko ajan, ja vuoden 2023 alusta lähtien voidaan puhua valtakunnallisesta keräysverkostosta, Halme kertoo tyytyväisenä ja muistuttaa samalla uudistuksen merkityksestä tekstiilien kiertotaloudelle.
– Jätelaitokset etsivät kaikelle kotitalouksista peräisin olevalle poistotekstiilille parhaan, kiertotalouden mukaisen hyödyntämisratkaisun. Poistotekstiilit käsitellään vastuullisesti kotimaassa ja siitä saatavat kuidut käytetään uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Tekstiilimateriaalin hyödyntämiseksi on tehty vuosien ajan tuotekehitystyötä, joka tuottaa nyt hedelmää Paimiossa sijaitsevassa poistotekstiililaitoksessa, jossa avatusta tekstiilikuidusta on kehrätty lankaa sekä valmistettu uusiotuotteita.
Vaikka kodin tekstiilit pystytäänkin jatkossa hyödyntämään aiempaa tarkemmin, kaikki ei kuitenkaan sovellu uuden materiaalin raaka-aineeksi.
– Poistotekstiilikeräykseen voi lajitella käyttökelvottomaksi kuluneet, mutta puhtaat, hajuttomat ja kuivat paidat, housut, hameet ja takit sekä kodintekstiilit. Edelleen käyttökelpoiset, ehjät ja hyväkuntoiset tekstiilit kannattaa laittaa kiertoon eli myydä kirpparilla tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Alusvaatteet, asusteet, matot, peitot sekä kaikki likaiset, märät tai haisevat tekstiilit kuuluvat sekajäteastiaan, Halme selventää.
Nyt, kun lajittelumahdollisuus tulee kaikkien ulottuville, palataankin jälleen koteihin ja asukkaiden rooliin onnistuneessa kiertotaloudessa. – Kuluttajat ovat kiertotalouden kuninkaita ja kuningattaria, Halme toteaa hymyillen. – Kulutetaan siis harkiten ja kun tulee aika luopua vaatteista tai muista tekstiileistä, lajitellaan ne huolellisesti ja tehdään yhdessä työtä kestävämmän huomisen eteen.
Jo nyt monet suomalaiset löytävät kotikunnastaan poistotekstiilin vastaanottopaikan. Osoitteesta www.kierrätys.info löytää kotiaan lähinnä olevan keräyspisteen. Kierrätys.info -sivulla uudelleenkäytettävien vaatteiden ja asusteiden vastaanottopisteet löytyvät valitsemalla sanan ”Tekstiili” Mitä haluat kierrättää? -kohdassa. Poistotekstiilit vastaanotetaan omissa pisteissään ja ne löytyvät valitsemalla sanan ”Poistotekstiilit”.
Kiertokapula Oy:llä on tällä hetkellä poistotekstiilien vastaanottopiste Valkeakoskella ja vuoden 2023 alussa yhtiö käynnistää poistotekstiilin vastaanoton Hämeenlinnassa yhteistyössä Luotsisäätiön kanssa. Vastaanoton lisäksi sekä Leveteks että Luotsi lajittelevat saapuvat tekstiilit Paimion käsittelylaitosta varten. Jatkossa Luotsi lajittelee myös muualta Kiertokapulan toimialueelta kerättävät poistotekstiilit. Kiertokapulan keräysverkosto siis laajenee yhtiön muihinkin omistajakuntiin, sillä yhteistyökumppaneiden kartoitus on parhaillaan käynnissä. Keräysverkoston laajenemisesta tiedotetaan heti, kun neuvottelut uusien yhteistyökumppaneiden kanssa saadaan päätökseen.
Lisätietoja:
Kiertokapula Oy: Tero Helin, 050 577 4242, tero.helin[at]kiertokapula.fi
Suomen Kiertovoima ry: viestintäpäällikkö Kaisa Halme, 040 869 8350, kaisa.halme[at]kivo.fi
