Jätehuollon perusmaksu

Jätehuollon perusmaksu on vuosimaksu, jolla tuotetaan kotitalouksille jätehuoltopalveluita, kuten vaarallisten jätteiden keräystä ja käsittelyä. Lisäksi järjestetään jäteneuvontaa, tiedotusta sekä kustannetaan jätehuoltoviranomaisen toiminta. Perusmaksu myös mahdollistaa yhä useamman jätejakeen maksuttoman vastaanoton jäteasemillamme.

Perusmaksu kohdistuu rakennuksille, jotka on tarkoitettu asumiseen tai vapaa-ajan asumiseen. Sitä kerätään esimerkiksi omakotitaloista, paritaloista, vapaa-ajanasunnoista, sekä kerros- ja rivitalohuoneistoista. Perusmaksun osuus näkyy jatkossa kiinteistön jäteastian tyhjennyslaskulla kuukausikohtaisesti omilla riveillään.

Perusmaksurekisterin tiedot on alun perin kerätty rakennusrekisteristä vuonna 2021 ja niitä päivitetään tasaisin väliajoin väestötietojärjestelmästä saatavien tietojen perusteella. Laskutus perustuu rekisteriin merkittyyn kiinteistön käyttötarkoitukseen ja huoneistolukumäärään. Mikäli kiinteistöllä ei ole omaa jäteastian tyhjennyssopimusta, lasku lähetetään ensisijaisesti rakennusrekisteriin merkitylle omistajalle. Muilla asiakkailla perusmaksun osuus näkyy jatkossa jäteastian tyhjennyslaskulla omalla rivillään. Tyhjillään olevasta kiinteistöstä peritään vapaa-ajan asunnon perusmaksu.  Taloyhtiön asukkaille ei tule omaa laskua, vaan perusmaksulasku lähetetään taloyhtiölle, joka veloittavat maksun asukkailtaan.

Omakotiasujien suurempi perusmaksu perustuu siihen, että omakotitaloissa tarvitaan jätteidenkäsittelyalueiden vastaanottopalveluja keskimäärin enemmän kuin taloyhtiöissä. Omakotitaloasumisessa syntyy runsaammin puutarhajätettä ja remonttijätettä. Moni omakotiasuja voi käsitellä omat puutarhajätteensä omalla tontillaan hakettamalla tai kompostoimalla, mutta kaikilla ei ole niin suuria tontteja, joissa käsittely onnistuisi.
Talojen kunnostamisessa syntyvä remonttijäte (esim. maalit, öljyt, kestopuu) on toimitettava asianmukaiseen vastaanottoon jätteidenkäsittelyalueille.
Kolme risu- tai puutarhajätekuormaa vuodessa kuittaa perusmaksun kustannukset.

Kyllä. Perusmaksulla rahoitettavat palvelut on järjestettävä myös asumattomien asuntojen omistajille. Tyhjillään olevasta asunnosta peritään vapaa-ajan asunnon perusmaksu.

Kts. myös kysymys ”Kiinteistö ei ole asuinkelpoinen, saanko silti perusmaksun?”

Jätehuollon järjestämisvelvollisuus lakkaa, kun rakennus on poistettu kunnan rakennus- ja huoneistorekisteristä. Jos asuinrakennus on purkukuntoinen, omistajan tulee hakea kunnan rakennusvalvonnasta purkamislupaa tai tehdä purkamisilmoitus ja purkaa rakennus. Näin rakennus saadaan poistettua rakennus- ja huoneistorekisteristä. Asuinrakennusten jätehuollon järjestämisvelvollisuus määritellään käyttötarkoituksen perusteella. Asuinrakennus voi olla joko vakituinen asunto tai vapaa-ajan asunto. Käyttötarkoitus on merkitty kunnan rakennus- ja huoneistorekisteriin.

Lähtökohtaisesti perusmaksua ei kohtuullisteta. Perusmaksun saa poistettua, kun rakennus on purettu ja se on kirjattu virallisesti rakennustietojärjestelmään. Taksassa kohtuullistaminen on huomioitu niin, että vakituisen asunnon perusmaksu voidaan alentaa vapaa-ajan asunnon perusmaksuksi, mikäli se ei ole käytössä.

Et. Perusmaksulaskut lähetetään erikseen jokaiselle kimpan osakkaalle. Perusmaksu on asuntokohtainen maksu.

Suomi.fi -palvelussa kukin voi tarkastaa omat rekisteritietonsa. Kun palveluun kirjautuu, etusivulta pääsee siirtymään rekistereihin ja valitsemaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tiedot. Kun valitsee valikosta ”kiinteistöt ja rakennukset”, löytyy tieto mitä rakennuksia ja kiinteistöjä on merkitty DVV:n tietojen mukaan itselle omistukseen.

Mikäli tiedot ovat virheellisiä, tulee olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan.

Mikäli rakennuksella on useampi omistaja, lasku tulee yhdelle heistä. Omistajatahot voivat jakaa laskun keskenään.

Jätehuollon perusmaksu on käytössä useimmilla alueilla ja paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Yli 80 % suomalaisista maksaa jo jätehuollon perusmaksua. Perusmaksu voi olla käytössä myös esimerkiksi ekomaksun nimellä.

Jätelautakunta Kolmenkierto tekee asioita koskevat päätökset. Kiertokapulan tehtävänä on valmistella esityksiä. Kiertokapulan kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen Kolmenkierto päätti perusmaksun käyttöönotosta 22.10.2020.

Perusmaksu on kiinteistökohtainen maksu eli jokaisen kiinteistön omistajan tulee maksaa se oman kiinteistönsä osalta.

Olemassa olevat palvelutehtävät on katettu vastaanottomaksuilla, jotka sisältyvät myös astiatyhjennyksiin. Perusmaksun käyttöönotolla lisätään ja parannetaan palveluja sekä lasketaan vastaanottohintoja. Kustannuksista ovat vastanneet ne, jotka ovat hoitaneet jätehuoltonsa kunnollisesti, tuoneet jätteensä oikeisiin vastaanottopaikkoihin ja liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Kts. myös kysymys ”Mitä perusmaksulla saa?”

Tähän asti nykyisistä vastaanottopisteistä kaukana asuvat ovat maksaneet jäteastiatyhjennyksissään ja jätteitä toimittaessaan vastaanottopisteen kuluja saman verran kuin lähellä asuvat ja kuitenkin joutuneet itse kustantamaan suhteellisen pitkän kuljetusmatkan Hyvinkäälle. Nyt tilannetta korjataan, jotta palvelut olisivat tulevaisuudessa tasapuolisesti saavutettavissa.

Yleisimmin omakotitalossa asuva vuokralainen sopii oman jäteastian tyhjennyksistä suoraan Kiertokapulan kanssa. Silloin myös perusmaksu ohjautuu automaattisesti hänelle. Jätehuollon järjestämisen vastuu ja jätehuolloista aiheutuvista kuluista kannattaa sopia kirjallisesti vuokrasopimuksessa.